maanantai 25. kesäkuuta 2012

Tyttömäisyyden juuria etsimässä: katsaus Lolitaan


Mistä se on peräisin?

Lolita on japanilainen katutyyli joka on kehittynyt vähitellen 80-luvulta alkaen nykyiseen muotoonsa. Sen kehitykseen ovat vaikuttaneet muun muassa japanilaiset pop- ja visual rock -yhtyeet. Sana “Lolita” tuo etenkin vanhemman sukupolven ihmisille välittömästi mieleen samannimisen romaanin joka kertoo esiteinitytöstä ja pervosta sedästä. Tyyli on kuitenkin pohjimmiltaan viattomuuden ja yhteiskunnan paineilta vapaan tyttömäisyyden kaipuun pohjalta syntynyt, joten meillä länsimaissa käydään yhä väittelyä siitä tiesivätkö japanilaiset tyyliä kastettaessa minkälaisia konnotaatioita nimellä on. Lolitassa ei pyritä olemaan seksikkäitä tai paljastella pintaa, ja kaikista vähiten se haluaa olla jonkinlainen ikäleikki-fetisismin julkihyväksyttävä muoto. Harrastajakunnasta suurin osa on iältään 16-23 -vuotiaita, mutta nuoremmat tai vanhemmatkaan lolitat eivät ole tavaton ihme, terveisin allekirjoittanut.

Heipä hei! Kirjoittajakin pukeutuu hörsöihin...
Animetapahtumissa on jo jonkin aikaa ollut melkein järkeensä perinne järjestää joko jonkinlainen lolitamuotinäytös tai -paneeli, vaikka läheskään kaikki lolitat eivät ole eksyneet tyylin pariin animen tai japanilaisen pop-kulttuurin kautta. Toiset ovat kuulleet tyylistä ja viehtyneet sen historiallisiin aspekteihin, koska tyylin vaikutteet tulevat etupäässä rokokoon ja viktoriaanisen ajan naisten- ja lastenvaatetuksesta. Animesarjojen ja manga-albumien estetiikassa olevia yhteneväisyyksiä Lolitaan ei kuitenkaan voi parhaalla tahdollakaan kieltää.

...ja jopa Old-school Sweet Lolitaan!

Miltä se Lolita näyttää?
Lolitassa nyrkkisääntöinä ovat hieman polven alapuolelle tai niiden yläpuolelle ulottuva helman pituus sekä alushameilla saavutettu “puffu”, joko kellomainen tai kuppikakun muotoinen helmasiluetti. Näiden lisäksi Lolitavaatekokonaisuudessa värikoordinointi ja pitsin, ompelujäljen sekä materiaalien laatu. Todella monet aloittelevat Lolitat päätyvät räiskimään kerroksittain kovaa, muovisen tuntuista raschel-pitsiä (sitä mitä saa Eurokankaasta tukuittain) mihin hyvänsä mekkoon, näin tein myös minä. Meni aikansa ennen kuin puuvilla-, eyelet- tai chantilly-pitsin paremmuus valkeni. Mikäli jossakin myydään Lolita-asuna vesirajaa hipovaa röyhelömekkoa jossa paljaat käsivarret ja tissivako näkyvät, se ei ole Lolitaa.

Marie ja klassisinta Classic Lolitaa aidossa nörttityttöhengessä

Lolitassa on lukuisia alalajeja, mutta kuvailen lyhyesti hieman kolmea yleisintä:

Sweet lolita: Lapsenomanen, pastellisävyinen Sweet- tai Amalolita on karamellinmakea ja nykyisin tavallisesti hyvin koristeellinen tyyli. Mekoissa ja hameissa on yleensä kirjavia satukirjaprinttejä tai erilaisia eläin- makeis- tai leivosaiheita. Yhä suureellisempaan suuntaan alkuperäisestä tyylistä kehittynyt “OTT” (over the top) Sweet Lolita on paljon “perus-sweettaria” krumeluurisempi, eikä rusettien, helmien, leivoskorujen, pinnien ja muiden yksityiskohtien kanssa säästellä.

Veera; tyylinä OTT Sweet Lolita
Gothic lolita: Perinteisimmässä yhdistelmässä Gothic Lolitaa on yleensä nähty valko-mustaa, mutta kokomustaa (Kuro Lolita) siinä missä myös muiden tummien sävyjen yhdistelyä mustaan näkee tätä nykyä jopa enemmän. Gothic Lolitassa tarkoitus on näyttää suloiselta mutta hieman pelottavalta, ja risti- kallo- hautuumaa- sekä ruusuaiheita käytetään paljon. 

Minja; tyylinä Gothic Lolita


Classic lolita: Kuten nimikin vihjaa, ehdottomasti klassisin Lolitatyyleistä, ja juuri se jossa historialliset vaikutteet selkeimmin näkyvät. Tyylissä yhdistellään harvoin mitään kovin moderniksi miellettyä, ja vaatteiden lisäksi myös meikki- ja hiustyylit ovat hyvin hillittyjä. Viktoriaaniset korkonilkkurit, jakut ja murretut sävyt ovat yleisiä, samoin esimerkiksi kameekorut, viuhkat, käsineet ja muut hienolle neidille olennaisesti kuuluvat sievät asusteet.


Ilona; tyylinä Classic Lolita

Miten tyylin pariin ajaudutaan?

Löysin itse tyylin sattumalta jo vuonna 2002, jolloin siitä kantautui japanilaisten bändien vanavedessä kaikuja tänne Koto-Suomeenkin. Googletin silloin tällöin aiheesta, kun joskus vuoden 2005 lopulla löysin animefoorumi Kupolin alaisuudessa vielä silloin toimineen laudan nimeltä Enfant Terrible. Tein jonkin aikaa haparoivia kokeiluita Lolitan parissa, kunnes vihdoin sain jutun juonesta kiinni ja aloin järjestää foorumilla miittejä. Seuraavana vuonna foorumista tuli itsenäinen, ja olen ollut aktiivinen jäsen siitä lähtien.






Katjalla yllä vanhan koulukunnan Sweet Lolitaa



Miten harrastat sitä?

Tyylin kautta olen saanut paljon ystäviä, joista useiden kanssa olen lähes päivittäin tekemisissä netissä, ja monia tapaan vapaa-ajallakin. Jotkut lolitaystäväni pukeutuvat tyyliin jatkuvasti, toisilla on muitakin pukeutumistyylejä – aina kahvilaan mentäessä ei toki ole rimssupakkoa. Puheenaiheetkin vaihtelevat kirjallisuudesta Lolita-brändien uusimpiin luomuksiin, sieltä viimeisimpään Pasila-jaksoon, ja ehditään vielä käsitellä muutamat hölmöt youtube-videotkin, eli pukeutumistyyli itse ei ole ainoa yhdistävä tekijä. Suomi-piireissä järjestetään lisäksi miittejä ympäri maata lähes joka kuukausi. Yhteisöllisyys on monelle tärkeä osa Lolitaan pukeutumista. Itse saatan laittaa hörselöitä päälle joskus ihan vain koska on sellainen olo että haluaa tehdä niin, eli pelkkä viikonlopputyyli tämä ei minullekaan ole.

Tässä sitä paljon parjattua, karkeaa muovipitsiä: VARO!

Vinkkejä potentiaalisille aloittelijoille?

Kuten ympyröissä usein hyväntahtoisesti tokaistaan, “lurk moar” eli tutustu ensin rauhassa tyyliin ja sen vaatimuksiin ettet mene tuhlaamaan rahojasi johonkin joka on huonolaatuista, liian paljastavaa tai pahimmassa tapauksessa vielä tarkoitettu fetissi- tai cosplayasuksi (ei siis mitään cosplayta vastaan, mutta jos tarkoitus on olla Lolita-tyyliin pukeutuja, niin vältä!). Ajan kuluessa tyylin sisäistää paremmin ja paremmin, jonka jälkeen voi kehittää omaa tyylisuuntaansa ja persoonallisempaa otetta pukeutumiseensa. Kerään lopuksi alle muutamia linkkejä aiheesta kiinnostuneille.




4 kommenttia:

  1. Nabokovin klassikkoa olisi voinut sivuta vähäsen noin etymologiaa kaivellessa.

    Muuten erittäin jees! Lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän sivuttiin heti ensimmäisessä kappaleessa. Tyylillä ei nimen lisäksi ole mitään tekemistä Nabokovin romaanin kanssa, ja tyylin harrastajat ovat kurkkuaan myöten täynnä kyseiseen kirjaan liittyviä uteluita, joten päätin pitää romaaniin viittaamisen minimissä. "Not related". :)

      Poista
    2. Anteeksi, että minäkin tartun epäolennaisuuksiin, mutta olen aina ihmetellyt, miksi Lolita-tyylin nimeksi on valikoitunut juuri Lolita. Nabokovin kanssahan sillä ei tosiaan näyttäisi olevan mitään tekemistä (Nabokovin Lolitahan ei suinkaan pukeutunut rokokoo-nukeksi).

      Onko samannimisyys siis täyttä sattumaa? Onko Nabokovin tuotanto tosiaan ollut Japanissa tyylin syntyaikoihin niin tuntematonta, että samannimisyyttä ei ole huomattu? Ja mistä nimi sitten tulee, kun ei kerran ko. romaanista?

      Nabokovin romaanissahan Lolita on lempinimi Dolores-nimestä. Doloreshan taas on johdettu espanjan sanasta, joka tarkoittaa surua, tuskaa ja kipua. Erisnimi on irrotettu ilmauksesta "La Virgen María de los Dolores" eli "Surujen Neitsyt Maria". Nabokov viitaneekin nimellä siihen, että Lolita tuottaa Humbert Humbertille tuskaa ja ahdistusta.

      Mutta miten tuska ja ahdistus liittyvät rokokoon lasten pukeutumisesta vaikuttensa imevään "prinsessatyyliin"?

      Poista
    3. Tätä on täällä länsimaissa jo vatvottu ihmetyksen vallassa 90-luvun lopulta asti, tuloksetta. Tyyli on japanilainen, ja japanilaiset eivät tätä koskaan ole meille valottaneet, joten elämme tämän seikan suhteen epätietoisina. :D Toisaalta Japanissa on lainattu Jenkeistä ja Euroopasta "kivan kuuloisia" sanoja ja "kivan oloisia" asioita sen kummemmin niiden taustoja miettimättä tai selkoa ottamatta, olisikohan tämäkin samansuuntaisen tapahtuman tulos? Tällaiseen konsensukseen olemme pitkällisen spekulaation jälkeen tulleet ihan oman mielenrauhamme vuoksi. ;)

      Poista

Kotisivu on muuttanut osoitteeseen geekgirls.fi. Kaikki vanhat (ja uudet) artikkelit kommentteineen löydät uudesta sivusta.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.